Herännäisjuhlat	Kirjat	Eurajoen kristillinen opisto
Seurat ja seurapuhujat	Keskustelupalsta	Hakemistot ja yhteystiedot

Juhlaesitelmä Eurajoen Herännäisjuhlilla 16.7.2006

Rukoilevaisuuden opinkäsitys on peräisin vanhasta hartauskirjallisuudesta. Armonjärjestystä, parannusta, uskoa ja uutta elämää korostetaan. Hätä, apu ja kiitos on myös kansanomainen armonjärjestys. Rukous on hyvin tärkeä kaikessa hengen elämässä. "Usko on täynnä armon pyytämistä." "Rukous on uskon tytär ja tyttären tulee pitää äitiä hengissä" (Scriver).

1. Rukoilevaisuus on herätysliike, jolla on omat tuntomerkkinsä. Niitä ovat:
- sisäisyys, joka ilmenee mystisenä piirteenä ja kokemisena.
- rehellisyys, jonka mukaan arviot toisesta tehdään oman sydämen kautta.
- yksinkertaisuus, joka tarkoittaa elämänasennetta, yksinkertaisina tapoina palvella Jumalaa ja lähimmäistä
2. Rukoilevaisuus on elävän kristillisyyden liike:
- julistuksella selvä tavoite: herääminen, uskon syntyminen ja uskossa pysyminen, jokapäiväinen parannus ja kilvoitus.
- elävään kristillisyyteen pyrkiminen.
3. Ihminen on Jumalan edessä (coram Deo):
- ihminen kuuluu Jumalan yhteyteen.
- ihminen on syntinen.
- ihminen tarvitsee jatkuvasti Jumalan armoa.
- uskoon tuleminen tapahtuu ns. armonjärjestyksen kautta (ordo salutis), joka on hätä, apu ja kiitos.
- ihminen on matkalla taivaaseen, taivasikävä on kristityn tuntomerkki.
4. Rukouskeskeinen liike:
- rukous on a ja o, polvirukous tärkeä.
- rukous on armon pyytämistä ja armosta kiittämistä.
- koko hengellinen elämä on rukousta.
5. Yksilökeskeistä kristillisyyttä:
- julistuksen painopiste yksilössä.
- parannus alkaa minusta.
6. Jumalan sanaa korostava liike:
- Raamattu on Jumalan sanaa.
- Raamattu on armonvälikappale.
- pelastushistoriallinen raamattunäkemys (kaikki ajaa Kristusta).
- vanhoillisuus johtuu raamattunäkemyksen kirjaimellisuudesta.
- tämän päivän rukoilevaisuudessa käytetään myös nykyisiä kirkon virallisia kirjoja.
7. Seurakunnan yhteydessä elävä herätysliike:
- rakastaa ja tukee seurakuntaa.
- vie seurakunnan sanoman lähelle ihmistä.
- esittää myös kritiikkiä seurakunnasta ja maailmasta.
8. Rukoilevaisuus on maallikkoliike:
- kaikkien kristittyjen yleinen pappeus.
- pappisvirkaa arvostetaan (papit ovat Herran Sebaotin enkeleitä).
- seuraliike tärkeä sekä miehille että naisille.
- naiset ovat alusta alkaen olleet mukana, he pitävät rukouksia.
9. Rukoilevaisuuden eri muotoja:
- alatien suunta: nöyrää julistusta synnistä ja armosta.
- evankelinen suunta: parannuksen ohella korostetaan uskon objektiivisia piirteitä, julistuksella vaikutetaan myös ihmisen tunteeseen, morsiusmystiikka, se   on Kristuksen verestä puhumista (hernnhutilainen piirre).
- herätys- ja parannussaarnaa korostava suunta: julistuksessa on voimakasta lain esilläpitämistä.
- rukoilevaisliikkeen voima ja heikkous on siinä, että liikkeessä on erilaisia hengellisiä korostuksia. Oppi on näin muotoutunut "miestä myöten".

Tästä pääset takaisin Suomen rukoilevaisen kansan yhdistyksen aloitussivulle